torstai 15. elokuuta 2013

Suuret, pienet vai kaikenkokoiset?

Useat koiranomistajat vihaavat sadekelejä. Lenkeillä käyminen on kurjaa kun saa saavillisen vettä niskaan, kotona on mukava märän eläimen aromi, koira keksii omaa tekemistä kun ei voi olla ulkona touhuamassa niin paljon kun yleensä ja viellä kaikenlisäksi, sadekeleillä alkaa pohtia ihan kauheasti kaikkea asioita laidasta laitaan.
 photo IMG_3132_zpsd34ce2e1.jpg
Niin on käynyt täälläkin. Näistä erillaisista mietteistä saisi vaikka kymmenen mielipidepostausta kasaan... Nyt kuitenkin pulisen taas (anteeksi jo valmiiksi!) toisen koiran ottamisesta, suprise!

Yritin olla fiksu ja päätin siirtää toisen koiran ottamista myöhemmäksi, ehkä jopa ensivuoteen.
Kun ei ole selvät sävelet koiran ottamisesta ja sen käyttötarkoituksesta, olisi parempi miettiä vaan tarkemmin. Ajattelimme myös säästää rahaa ja kouluttaa Femmaa eteenpäin, ennenkuin pallero tulisi.
Mutta nyt se kauheahirveä ja monelle tuttu tauti on taas iskenyt tähän pieneen ihmiseen, nimittäin pentukuume.

Pentukuumeella en nyt tarkoita sitä, että haluisin söpön palleron elämää ihastuttamaan. Ei, tavallaan pidän sitä pentuvaihettavaihetta rasittavana, tavallaan taas niin ihanana.
Onhan pentuaika ihan mahtavaa, se uutuudentuoksu ja jännitys, että mikä siitä pikkuisesta kasvaa..se, että pentuajan kokee vaan kerran.
Mutta entäs sitten se kun saat tavallaan "tyhjän kankaan" itsellesi, täytyy se koulutus tehdä alusta asti ja saada toimiva koira. Ja se pissarumba, hyi!
 Toisaalta mikään ei ole niin antoisaa kun se, että näkee oman työnsä hedelmän. Onhan se upeaa omistaa toimiva koira;)

 photo IMG_3035_zps10954030.jpg

Uusimpia ongelmia on se, että nyt ei ole edes harrastukset selvillä. Ennen olin varma, että päälajina toisenkin koiran kanssa olisi agility. Agility on kuitenkin niin lähellä sydäntäni.
Nyt kuitenkin olen kiinnostunut muista lajeistakin. Koiratanssi, vepe, rally-toko, osa pk-lajeista...Näitä voisi listata ison kasan!

Ystäväni huomautti, että miksi en ottaisi toista koiraa joka kävisi niin agilityyn kuin noihin yllämainittuihin lajeihin.
Toinen ystäväni oli taas sitä mieltä, että jatkan Femman kanssa agilityä ja otan toisen koiran mukana ihan uuden harrastuksen.
Itse en tiiä, että mitä tämän asian kanssa tekisin:D

Koirarodut on taas lisääntyneet, nyt mietinnässä on niin monta rotua, että menen ihan sekaisin!
Kaikki parhaat rodut on vaan niin isoja, että ne arveluttavat myös siksi.
Ja epäilen taas omia koulutustaitojani, vaikka monet ovat niitä kehuneet ja sanoneet, että pärjään vaikeammankin koiran kanssa.
  photo IMG_1068_zps4187ad24.jpg

Myöskään sekarotuinen ei ole mahdoton vaihtoehto, niitä on vaan tosi vaikea löytää hyvästä kodista.

Eli hakusessa olisi kompaktin kokoinen (ei kauhean pieni, eikä iso) aktiivinen koira, joka ei kuitenkaan hyppisi seinillä parin rauhallisen päivän johdosta. Koiran turkki saisi mielellään helppohoitoinen, Femman turkin vastapainoksi.
Ideoita rodusta saa kertoa:)

  photo IMG_1150_zpse10d85ab.jpg

Jotkut on ihmetellyt tätä mietinnän määrää. "Se on vaan koira, ei voi olla niin vaikeeta." "Rotujahan on satoja, miten sä et muka löydä sopivaa?"..
Totuushan on se, että koira tulee toivottavasti olemaan elämässä seuraavat 15 vuotta, tai jopa yli.
Se on aika pitkä aika elää sellaisen koiran kanssa, jonka kanssa elämä on hankalaa. Sen takia mietin tarkasti, että mitä haluan etten joudu myöhemmin katua.



6 kommenttia:

  1. Mites flatti? Onko liian iso. Sopisi mielestäni ainakin noihin ehdotuksiin. Ja ihan totta, rotu kannattaa miettiä rauhassa. En taju niitä hosujoita!

    VastaaPoista
  2. Islanninlammaskoira. Käy tutustumassa, saatat tykästyä. Monipuolinen harrastekaveri, terve ja ennenkaikkea alkukantaisen vietikäs rotu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islanninlammaskoiria on tullut tavattua, mutta jotenkin ne ei tunnu "omalta" rodulta:)

      Poista
  3. Fiksuja mietintöjä :) Ite en tykkää pikkupentuajasta oikeastaan yhtään, odotan vaan innolla että Iisi kasvaa niin että sen kanssa pääsee kunnolla harrastamaan ja treenaamaan! :D

    Rotuehdotuksia; Jos et kovin isoa koiraa etsi niin göötti menis kyllä aika hyvin noihin sun kriteereihin - tosin pk-lajeihin näillä ei ole asiaa, mutta vähän lajista riippuen voi noitakin harrastaa peko-puolella, niikun me esim. tota hakua treenaillaan Iisin kanssa :) Vepe voi myös olla vähän haastavaa mutta ei mahdotonta. Terveystilanne on oikein hyvä, ja monipuolisuutta löytyy vaikka muille jakaa! Turkki on maailman helppohoitoisin, tosin karvanlähtöaikaan niitä karvoja on kyllä jokapuolella!

    Mitäs muita ehdotuksia pistäisin hmmm.....aussie, kelpie, mudi, pyrri, lk-collie, pinseri, , irlanninterrieri, porokoira, kooikerhondje, stabyhound, springerspanielit, tolleri....öööö - siinä nyt muutamia mitä tuli mieleen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:)
      Muistan joskus Femman ollessa pieni ajatelleeni et voi kun se kasvais jo aikuiseksi:D

      Göötteihin oon ihastunut vasta juuri Iisin ja Dustyn kautta, ennen niiden tapaamista olin nähnyt vaan pari räksyttävää ja jääräpäistä gööttiä omassa agiryhmässäni:)
      Heh, suurinosa noista sun ehdottamista roduista on mietintälistalla!:D

      Poista

Kiitos kommentistasi!