keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Naurava kulkuri

Nauraen kuljen kuin kuningas mä oisin 
elän täysillä hetkessä 
matkalla nauttien retkestä
Kirjavat vaiheeni kertoa mä voisin 
aamulla nostan kytkintä 
ja poistun nauraen rytmissä, hei! 


 photo DSC_0367_zpsf56924a3.jpg
 photo DSC_0350_zpscfc68f1a.jpg  photo DSC_0184_zps49dc0a5c.jpg

Viime viikolla postista saapui paimenlapselle varsin mieluisa paketti, josta paljastui neljä uutta frsibeetä. Heti emme kiekkoja päässeet testaamaan sateiden takia, mutta viimein perjantaina pääsimme hieman heittelemään porukalla.

"Saanko jo ottaa,pliis?"

Ei ollut varmaan yllätys, että Fiilis tykästyi uusiin lahjoihinsa. Se nappaili innoissaan kiekkoja ilmasta ja juoksi hirmuista vauhtia niiden perässä.
Fiilis on kyllä ihan liekeissä kiekkojen parissa, se nauttii ihan silminnähden. Tässä lajissa voitaisiin kyllä kehittyä paljonkin, jos vaan pääsisimme jonkun kokeneemman oppiin. Nyt toivotaan, että niin kävisi!

 photo DSC_0271_zpsdc9154bd.jpg
 photo DSC_0371_zpsfa15646f.jpg  photo DSC_0285_zps8d246b13.jpg

Femma oli myös mukana testaamassa kiekkoja, mutta pikkuvilla lähinnä toimitti maskotin virkaa, sillä yrityksistä huolimatta se ei innostunut frisbeistä ollenkaan. Kuka nyt jaksaisi juosta tylsän muovipalan perässä?
Pikkuvillalla oli jälleen omat seikkailunsa, se jahtasi tielle osuneita lintuja ja ihmetteli maahan tippuvia lehtiä. Femma myös pariin otteeseen pysähtyi lätäkön ääreen peilailemaan itseään pitkäksi aikaa, höpsö tyyppi!

 photo DSC_0360_zps29d2a80f.jpg
 photo DSC_0142_zps75a9bb1d.jpg  photo DSC_0491_zps6fa9c3a1.jpg

 Maanantaina molemmat tytöt pääsivät taas ihmettelmään ja touhuamaan agilityhallille.
Ennen agilityä Fiilis pääsi juoksemaan samassa ryhmässä olevan australianpaimenkoira Kurkon kanssa. Saivat molemmat paimenet hieman ylimääräistä energiaa pois ennen töitä.
Spurttailu tekikin ilmeisesti hyvää Fiilikselle, sillä radalla neidillä oli tosi hyvä viretila!

 photo DSC_0008_zps27339107.jpg  photo DSC_0006_zps7d13afa6.jpg

Tällä kertaa ohjatulla tunnilla meillä oli aiheena harjoitella eri ohjauskuvioita. 10 esteen rata piti mennä ensin vain valsseja käyttäen ja seuraavaksi vain sokkareita käyttäen.
Femman kanssa mentiin luonnollisesti rata putkeen ja Fiiliksen kanssa pieniä pätkiä kerrallaan, matalilla korkeuksilla.

Femman kanssa ollaan otettu taas viimeaikoina suuria harppauksia agilityssä. Pikkuvilla jää kiltisti odottamaan lähtöön eikä lähde vaeltelemaan omia reittejänsä. En tiedä, että onko neiti viimein aikuistunut vai olenko vihdoin oppinut vetelemään oikeista narusta, sillä meidän suoritukset radalla on ollut tasaisen hyviä jo jonkun aikaa.
On kyllä ilo harrastaa Femman kanssa, varsinkin nyt kun kova työ alkaa viimein näkyä!

 photo DSC_0467_zpsb95c2f44.jpg

Kun Fiilis oli viime kerralla mukana agilityssä, ei paimenlapsi todellakaan ollut parhaimmillaan tai oma itsensä. Se oli yllättävän häiriöherkkä, kadotti korvansa ja kuumui odottamisen aikana kohtuuttomasti. Vaikka meillä olikin hyviä pätkiä, jäi silti vähän paha maku suuhun Fiiliksen teinipelleilystä.

Tällä kerralla paimenlapsi oli taas aivan vastakohta viimetreeneistä. Se kuunteli, ei ottanut häiriötä ja toimi muutenkin kuin unelma. Töitä jaksettiin tehdä loppuun asti ja mitään tyhmiä pelleilyjä ei näkynyt.
Treenien jälkeen tunnelma oli kyllä katossa, toisin kuin edellisellä kerralla!
Kouluttajammekin totesi, että tyyppi on paljon fiksumman oloinen kun viimeksi. Ehkä se hirveänkauhea teini-ikä alkaa pikkuhiljaa väistyä ja potentiaalinen harrastuskaveri alkaa kuoriutua esiin;)

 photo DSC_0049_zps2d5edf83.jpg


Femmalla on nyt viime aikana ollut vaikeuksia syömisen kanssa, taas kerran. En tiedä, että onko kyse jostain nirsoilukaudesta vai mikä nyt mättää. Aamuisin Femma ei syö melkeimpä ollenkaan ja illalla maximissaan puolikuppia, joskus harvoin menee melkein koko kuppi.
Kaikki keinot on kokeiltu ja silti ruoka ei katoa. Painoakin on taas hieman tippunut, mutta ei vielä mitenkään huolestuttavasti, yhtään enempää tosin ei saa tippua.
Täytyy nyt seurailla tilannetta ja kohta taas kysellä eläinlääkäriltä mielipidettä tilanteeseen.

 photo DSC_0259_zps2d390c36.jpg  photo DSC_0031_zps7d7dce2c.jpg

Me odotellaan, että posti toisi videokameraani uuden laturin, jotta saataisiin taas bloginkin puolelle enemmän videoita. Liikkuvaa kuvaa olisi hauska myös saada treeneistä, niin pääsisitte tekin näkemään meidän menoa, eikä vaan lukemaan niitä. Toivottavasti paketti saapuisi pian, sitä ollaan jo jonkun aikaa odoteltu!

 photo DSC_0589_zps557703a8.jpg  photo DSC_0324_zps0f054189.jpg

9 kommenttia:

  1. Ihanan syksyisiä kuvia! Mistä sä oikein olet löytänyt näin ihanan paikan, selvästi huomaa, että olet taitava kuvaaja kun saat noin hyvin ikuistettua kuvat :) Ja ihanat noi koiriesi huivit.

    Melläkin on Mimmin kanssa joku ihme nirsoilu kausi päällä. Tosin en ole yhtään huolissaan, sillä se kyllä syö sitten kun on nälkä. Välillä vetää suuriakin annoksia suurella halulla ja tuntuu ettei mikään riitä ja nyt ei pahemmin syö nappuloitakaan. Onneksi nyt on lihakset tullut paremmin esille eikä ole samanlailla pyöreä kuin ennen, vaikka paino on pysynyt samana. Tosin rakennekin on ihan eri kuin Femmalla, joten ei niitä voi verrata keskenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:)

      Kuvat ovat parista eri paikoista, ekat kuvat on vanhempieni lähellä olevalta hiekkakasalta, frisbeekuvat hiekkamontulta agihallin läheltä ja osa kotipihalta;)

      Meillä Femma pyytää ruokaa (eli vaikuttaa nälkäiseltä), mutta ei silti suostu syömään. Muuten ei olisi niin kauheaa, mutta kun neiti on jo alipainoinen valmiiksi, niin ei halua, että vähäinenkään paino lähtee..:(

      Poista
  2. Rakeenteen puolesta Fiilis sopii agliityyn täydellisesti ja ilmeisesti on muutenkin hyvä siinä!

    VastaaPoista
  3. Todella ihania syksyisiä kuvia! Meillä kuvia on vaikea ottaa, kun koirat eivät millään malta pysyä paikallaan :DD vois itsekkin kokeilla koirafrisbeetä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Paikallaan pysyminen on kyllä hankalaa välillä meilläkin, mutta oppii ainakin kuvaamaan liikkuvia kohteita:D

      Poista
  4. Moi! Löysin muutama päivä sitten blogisi ja olen lukenut kaikki postaukset jotta tietäisin kaikesta mahdollisesta ja ymmärtäisin uusia postauksiasi! Blogisi on aivan ihana ja koirasi myös!♥ huomaa että käytät paljon aikaa koiriisi ja rakastat niitä! Itse olen hankkimassa noin puolen vuoden sisällä koiraa, espanjanvesikoiraa. Tiedät niin paljon koirista että olisiko sinulla jotain sanottavaa siitä rodusta(positiivista tai negatiivista). Vaikutat aivan ihanalta ihmiseltä ja Femma ja Fiilis aah ne on niin ihania! :)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Oi ihana kommentti, kiitos paljon! Mahtavaa kuulla, että blogin kautta minusta ja tytöistä saa hyvän kuvan:)

      Itselläni on vain vähän kokemusta espanjanvesikoirista, mutta ne vähäiset kokemukset ovat kaikki postiiivisia:) Agilityryhmässämme on aikoinaan pari tämän rotuista koiraa ollut ja ovat olleet kyllä mahtavia tyyppejä, innokkaita ja touhukkaita. Kivan rodun olet valinnut:)
      Onnea koiran hankintaan! :)

      Poista
  5. Ole hyvä ja ei mitään :) Mukava kuulla että sinullakin olisi positiivista tietoa siitä rodusta ja kiitos:)
    Minulla ei ole google+ tiliä tai bloggerin tiliä joten en voi liittyä lukijaksi mutta seuraan silti ahkerasti tätä mahtavaa blogia! Vaikka villikset tai paimenet eivät ole tuleva rotuni(ainakaan vielä seuraava ;)) niin on aivan ihana seurata teidän touhuja! Ihania rotuja villakoirat ja paimenkoirat ja sellaiset mixit kuitenkin ovat!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!