tiistai 23. kesäkuuta 2015

Pikkuvilla ja paimenlapsi ova täällä taas!

Huhhuh täällä blogissa on ollut luvattomat pitkä tauko, pahoittelut!
Meillä on ollut kiireinen ja stressaava kevät (ja kesän alku), joten blogi on jäänyt laiminlyödyksi. Ehkä me nyt tsempataan ja ulkoilutetaan myös lomalla ollutta kameraakin!
No mitä meille nyt kuuluu?

 photo IMG_0118_zps356cea95.jpg

Olen itse ollut koko kevään tosi huonossa kunnossa ja olen joutunut viettämään myös sairaalassa pari yötä. Sen takia en ole pahemmin pystynyt koirien kanssa tekemään mitään muuta kun oleilemaan sohvalla.
Onneksi ympärilläni on ihania ihmisiä, jotka ovat huolehtineet koirien tarpeista (ja niiden omistajasta, heh).
Mieheni on lenkittänyt ja ruokkinut koiria, äitini on käyttänyt Femmaa agilityssä ja veljeni on pitänyt Fiiliksen kuntoa yllä frisbeessä sekä pitkillä retkillä luontoon. Puhumattakaan pikkusiskostani, joka on laittanut molempien neitien aivot töihin temppujen muodossa.

Lisäksi me myös muutimme nyt kesäkuun alussa uuteen kotiin. Uudessa kodissamme on hieman pienempi piha kuin edellisessä asunnossamme, mutta sisältä se on suurempi. Fiiliksen mielestä parasta uudessa kodissa on käytävä keittiöstä olohuoneeseen, siinä nimittäin irtoaa aika mahtavat (joskin luvattomat) spurtit pallon perässä! Femma taas nauttii isoista ikkunoista, sillä sen tehtävä on pitää yllä talon hälytys- ja vahtisysteemiä.

Muuttolaatikoiden purkaaminen on rrrankkaa puuhaa...T:nokkansa jokapaikkaan työntävä paimenkoira. 

Koirat kotiutuivat uuteen asuntoon hienosti. Femma oli alkuun tosi levoton, varsinkin öisin. Nyt pikkuvilla on kuitenkin selvästi kotiutunut, sillä lenkiltä tullessa muistaa jo tyyppi, että mikä oli se oikea ovi.
Fiilis taas otti muuton rennosti ja kummasti se löysi heti muuttolaatikoiden seasta sen elämän tärkeimmät asiat....eli frisbeet, pallon ja rakkaan kumikanan. Mitäs muuta pieni paimenkoira tarvitseekaan (jos tosin ei lasketa ruokaa). 

Meidän uusi koti on myös vaan noin parinsadan metrin päässä rannasta, joten kesäisin päästään usein uimaan ja talvella sitten taas järven jäälle lenkkeilemään. Ei siis yhtään hullumpaa!

 photo IMG_1568_zps6a018156.jpg   photo IMG_1669_zpsa74bd768.jpg

Fiilis on myös tässä kevään aikana kasvattanut eläinlääkärien lompakkoa (ja laihduttanut omistajansa omaa)..
Toukokuussa paimenlapselta repesi takakannuksesta pahasti kynsi ja kannus otti samalla osumaa. Fiiliksellä on takajaloissa tuplakynnet ja siksi kun toinen repesi juuresta irti, jouduttiin toinen kynsi myös katkaista poikki. Parin viikon päästä tästä tapahtumasta Fiiliksen etukannus otti ulkona osumaa, ei onneksi kuitenkaan niin pahasti kuin takakannus aiemmin. Pinkit paketit on siis ollut aika ahkerassa käytössä...

Potilas ja pinkki paketti

Oma kuntoni ei ole vieläkään täysin ennallaan, mutta pikkuhiljaa alkaa taas voimat palautua. Toivottavasti voimien myötä palautuisi myös into valokuvaamiseen ja blogin kirjoitteluun. Kiitos kaikille lukijoille, jotka ahkerasti on jaksanut odotella postauksia ja kysellä kuulumisia!

 photo IMG_0902_zps822acf3b.jpg

Eli hengissä ollaan ja toivottavasti tehdään taas paluu blogimaailmaan. Ensi kuussa meillä on edessä mökkireissu, josta ainakin satavarmasti tulee kuvia ja päivitystä, sen voin luvata. Instgrammissa (nimimerkillä netteliini) meitä voi myös seurailla, sinne yritän aktiivisemmin postailla kuvia.

7 kommenttia:

  1. Jes, vihdoinkin postausta! Muutosta luinkin facen puolelta, mutta ikävää, että olet myös ollut kipeänä. Pikaista paranemista ja odotan innolla lisää kuulumisia Femmasta ja Fiiliksestä :) Jos vaikka kesällä vihdoin ja viimein saataisiin aikaiseksi yhteinen lenkki jonnekin, Mimmilläkin on varmasti ikävä Femmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Täytyy toivoa, että olo paranee niin, että päästään pian lenkkeilemään! Femmakin varmasti jo kaipailee omaa villiskaveriaan!:)

      Poista
  2. Oi ihanaa että postasit!! Ja onnee uuteen kotiin ja voi Fiilis parkaa:((

    Kurja lukea että oot ollu kipeenä. Tuuthan sä kuntoon ettei oo mitään vakavaa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:)

      Ja tulen kyllä kuntoon eli ei mitään hengenhätää tai supervakavaa ole:) Ehkä blogiinkin raotan myöhemmin enemmän, että mikä koko kevään minua vaivasi :)

      Poista
  3. Mukava kuulla teistäkin! Olihan tätä postausta jo odoteltukkin. Toivotaan ettei jatkossa postaustauko kovin pitkäksi veny :)

    VastaaPoista
  4. Moikka :) miten oot opettanu kurre- tempun Femmalle ja Fiilikselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmille olen opettanut istumisen kautta, eli pyytää koiran istumaan ja namilla houkuttelee vähän ylöspäin ja heti kun etutassut nousee edes vähänkin-->palkka. Vähitellen vaatii etutassuja korkeammalle, tenppu ei välttämättä ole nopea opettaa, sillä se on aika "rankka" koiralle:) ja ai niin, ei palkkaa koiraa ollenkaan jos nousee seisomaan takajaloille vaan ottaa uudestaan istumaan ja aloittaa alusta:)

      Poista

Kiitos kommentistasi!